Hiustenlähtö on lähellä, kriiseilen, olen alaston. En löydä tästä järkeä ja identiteettini on hävinnyt. Ego on luhistunut varjoksi vierelleni ja kokee suurta halua leikata kutrit lavuaariin.
Miksi minä en ole ja mitä minusta puuttuu?
Istun sängyllä useita tunteja päivässä ja tuijotan ulos pimeyteen. Ulkona on yhtä pimeää kuin sielussani.
Harhailen
ja
eksyn
jälleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti