Liljoja

Minä en koskaan lakannut muistelemasta,
miltä näytit,
kun lettisi sekaan oli
pujotettu liloja.

Varjoja

Puiden latvojen siluetit piirtyvät
vaalealle iholle.
Jokainen varjo, jokainen yksityiskohta,
painuu täydellisenä kopiona verkkokalvolleni.
Kapeat huulet muodostavat sanoja,
joita et uskalla minulle enää huomenna sanoa.
Silmät painuvat kiinni ja vaaleansiniset silmät niiden takana
piilottuvat tuijotukseltani.

Olen näkevinäni kyyneleen silmäkulmassasi.

Asioita jotka yllättivät

Rakastuin merituuleen kasvoillani,
Miley Cyruksen ääneen kuulokkeissani,
ihmisten nauruun ympärilläni,
rusketukseen ihollani.

Todellisuus ei lyö minuun vielä hetkeen.
Pelottaa tippua kovaa ja korkealta.

Tähtikartallani

Sinä olet ohikiitävä hetki tähtikartallani,
joka on hahmoteltu
käsieni verisuoniin,
kasvojeni pisamiin ja
hiusteni takkuihin.

Sinä olet rikkaruho
tulppaanieni keskellä,
jotka kasvavat
hymykuoppieni uumenissa,
silmieni ripsissä ja
kämmenieni uurteissa.

Lennä pois,
kuole pois.

Puutarhani ei riittänyt sinulle

Yritin istuttaa siemenen sisällesi,
kasvaa sinuun kiinni.
Mutta villiruusu ja voikukka,
eivät voi elää yhtenäisinä.

Kesä loppuu

Takut hiuspehkossani
rakentavat tuulelle pesää,
kun kesä lähenee loppuaan ja
päivät lyhenevät.
Aurinko polttaa silti pisamia kasvoilleni
ja pystyn laskemaan kolmeentuhanteen asti niitä peilistä tuijottaessani.
Haluaisin olla tämän kesän näin, mutta
jotain puuttuu kun nauramme kesäyössä
ja yritämme muistaa omia nimiämme.

Aamuja

Suussa maistuu aamupalan sijasta alkoholi.
Istun alusvaatteisillani lasiparvekkella
ja minua katsellaan kuin eläintä häkissään.
Kumpa muistaisin kuka minut toi kotiin
tai kuka riisui minut näin.
Viimeinen tupakka askissa löytää tien huulilleni
ja puhallan savurinkuloita kohti häikäisevää aurinkoa.

Mitä tapahtui

Käyttäydyt,
kuin välillämme ei olisi
koskaan kuilua ollutkaan.

Suudelma

Eilen nauratti.
Huulesi maistuivat alkoholille,
hiuksesi toivat mieleen eevenpuun.
Olit kaunis
ja me suutelimme.

Outoa

Sytytin tupakkani
tänään leivänpaahtimessa.

Myötätuuli

Tänään seisoin omin avuin.
Elämä tuntui kääntäneen kasvoille puhaltaneen tuulen
vihdoin myötätuuleksi.

Pimeys

Pimeä käytävä jatkuu loputtomiin.
Puristat minua kädestä
ja minua pelottaa hieman vähemmän.
Valo kaukana alkaa kajastaa
ja sinä juokset sitä kohti.
Ja minä jään pimeyteen,
odottamaan.

Tie

Pihatie vei tänään kotiin,
niin kuin toivoin.
Se ei kaartanut vasemmalle,
niin kuin olin pelännyt.

Yö

Ja tänään

Minä nukahdan surullisena

Talvi on tullut takaisin

Miksei kukaan ole pitämässä minusta kiinni,
kun putoan alas kovempaa kuin ennen?
Punaiset juovat valuvat alas
ja minä muistan kaiken
lopputalvella tapahtuneen.

Aamulla

Aurinko nousee aamukolmelta.
Makaan hievahtamatta,
katsoen kuinka huone hiljalleen
vaihtaa väriä.

Missä sinä olet

Ventovieraita, tuttuja, leikkien ettei tunneta

En koskaan oppinut huutamaan,
etkä sinä kuuntelemaan äänetöntä avunhuutoani.

   Ja nyt kun kello näyttää liikaa,
  me leikimme, ettemme enää tunne.

Ehkä joskus tulet ovelleni
ja ojennat särkyneen sydämmeni korjattuna.

   

Ja minä en ota sitä enää vastaan.
   

Hukkuva rakkaus

Hukun omiin kyyneliini,
eikä se edes haittaa minua.

Virhe

Olen reikä soutuveneen pohjassa,
kuivunut ruusu kämmenilläsi,
ammuttu harakka pihanurmella.

Olin elämäsi suurin virhe.

Tyhjä

Yksikään asia ei tunnu enää
todelliselta tässä maailmassa.
Ei ilma jota hengitän,
taivas jota katselen tai
maa jolla kävelen.

Annoitko minulle sittenkin enemmän?

Katkotut siipeni

Minun pitää taas opetella
lentämään
ilman siipiä

voidakseni joskus vielä nauraa

Unta

Tuijotan vanhoja viestejä,
niihin piiloutuneita vitsejä,
sarkastisia heittoja,
outoja huomautuksia.

Kirjoittaisitpa.
Kertoisit olevan unta.

Haluaisin jo herätä.

Mustavalkoita

Haluan olla yksin,
antaa tämän maailman värittää
itsensä mustavalkoiseksi.

Mutta
tämä
on
ehkä
tarkoitettu
näin.

Hukutit minut

En koskaan osannut aavistaa
miltä hukkuminen tuntuisi.
Keuhkot haukkoivat olematonta ilmaa,
silmissä pimeni hetki hetkeltä,
kukaan ei nostanut enää ylös.

Tältä kuolema siis tuntuu.

Olen hukkunut,
vain varjo siitä ihanasta jota näit.
Minä olen tyhjä kuori
ja hukkunut sielu.

Itken

Jos voisin tehdä jotain
En löisi
vaan
suutelisin

Kotiin

Minuutti kerrallaan,
aika liukuu auton ikkunoiden ohitse.
Maisemat vaihtuvat,
tiekyltit menettävät merkityksensä,
aurinko painaa pisamia
polttomerkeiksi kasvoihini

ja minä olen kohta kotona.

Pelkoni

Pelottaa
etten enää osaakkaan olla
vierelläsi
niin kuin ennen

Tunteesi

Mikään ei tunnu paremmalta
eikä pahemmalta
kuin löytää kasvoiltasi
täysin uusi tunnetila.

Vuoksesi

Antaisin kaikkeni;

piirtäisin pilvikartastot,

etsisin smaragdiatraimen,

kirjoittaisin eepokset uudestaan

Kunhan saisin olla kanssasi
vielä tämän kesän.

Lyödessäsi minua, alan nauraa

Millainen ihminen tarjoaa
toisen poskensa, kun toiseen on jo lyöty?
Naurattaa, vaikka ei saisi.
Helottava kuumotus ja
alati väriään etsivä mustelma
tatuoituu iholle liiankin nopeasti.
Nautin tästä, vaikka ei saisi.

Pejantai

Kasvot heijastuvat kuralammikon
ruskeasta pinnasta ja
ilkkuvat minua omilla huulillani.
Tukka on takussa,
poskilla on ripsivärivalumia,
farkkujen polvet ovat kuluneet puhki

ja kukaan ei enää vastannut puhelimeen.

On 13. päivä.

Torstai

Kun olin 5 kiloa painavampi,
itkin useammin ja ranteeni
näyttivät pahemmilta,
olit siinä.
Kukaan muu
ei olisi pyyhkinyt kyyneleitä
poskiltani sinä torstaipäivänä.

Keskiviikko

Luen kuolinilmoituksia
yksi toisensa jälkeen.
Aamuviiden auringonsäteet
paistavat kylminä kasvoille
ja kahvi on laihaa.

Haluan sinut viereeni istumaan,
kertomaan kuinka yritit
säveltää viimeyönä
ja kuinka naapuri uhkasi häätä
sinut soitettuasi liian pitkään.

Kumpa ei olisi keskiviikko.

Tiistai

Sinä ehkä hymyilet tänään enemmän,

sinä ehkä annat toivon
kirkastaa silmiäsi,

sinä ehkä kirjoitit sivuja lisää elämääsi

ja

nyt sinä ehkä annat minun
halata sinua niin kauan,

ettei enää ole tiistai.

Maanantai

Toinen silmä helottaa
sinistä, violettia, vihreää.

Kokomusta vaatetus verhosi
solisluut, rinnat, lonkkaluut,
kädet, ranteet, reidet, sääret.

Hän ei katso, eikä kuuntele.

Hän on kuin maanantain.
Kukaan ei pidä hänestä.