En ymmärrä oikeen itsekkään niitä kaikkia sanoja,
joita suustani päällesi syljen.
Verho verkkokalvoillani kirvelee
ja päivän lopuksi haluan vain kertoa rakastavani sinua.
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Teen kaiken väärin
tiistai 26. elokuuta 2014
Mä en näe sua
Mä laitan silmät kii
ja esitän etten kuule sua,
vaikka kuulokkeista ei kuulu musiikkia.
Mä pystyn olemaan tämän hetken näin.
Pohjois-Helsingistä Itään
Halu nukahtaa vasten bussin ikkunaa.
Rakastan sinua ja vihaan tätä.
En muista millä pysäkillä minun kuuluu jäädä tai, että mihin olen menossa.
Hiukset ovat kasvaneet aavistuksen liian pitkiksi ja valahtavat otsalle,
samantien kun nostan katseeni.
Liikaa ihmisiä ja vatsanväänteitä.
Vieressä istuva haisee tupakalle ja minä lasken sekunteja päätepysäkkiin.
Ei näissä matkoissa koskaan ole ollut
mitään kiinnostavaa.
Yritän vain selviytyä pysäkistä toiseen
ja unohtaa että en ole yksin.
lauantai 23. elokuuta 2014
Sörnäinen
Illan toisiksiviimeinen metro,
kahisevat sadeviitat.
Mun pää sun olkapäätä vasten,
väsyttää.
perjantai 22. elokuuta 2014
sunnuntai 17. elokuuta 2014
Minä
Nimi olisi pitänyt valhdella heti alkuunsa. Sano olevansa kaninkoloon tippunut Liisa tai Peter Panilta eksynyt Helinä.
Lempibändien luettelossa sanon Arctic Monkeys ja Muse,
vaikka levyhyllyltä pilkottaa Antti Tuiskua ja Miley Cyrusta.
Harrastukset ovat kamppailulajeja,
vaikka todellisuudessa ne ovat vanhemmille valehteleminen, liikaa valvominen ja itsensä uneen itkeminen.
Vastaan pitäväni taiteesta.
Mieli tekisi kertoa, että rakastan
pimeneviä kesäöitä,
pummittua tupakkaa
ja kaiken unohtamista.
Et sinä ymmärtäisi. Ei kukaan tunnu ymmärtävän.
Kuka koskaan ymmärtäisi:
Tyttö lyhyillä hiuksilla, vaikealla persoonalla.
lauantai 16. elokuuta 2014
Viikonloppu
mun ajatukset on verrattavissa palapeliin,
joka on juuri valmiista hajotettu.
Mutta mä nautin tästä,
sydän ei voi lopettaa pamppailua,
kun sun huulet löytää taas mun omat.
perjantai 15. elokuuta 2014
mielikuvitusuni
pieni lapsi, jolla on paljon mielikuvitusta
tai
kuollut, jonka ei tarvitse murehtia mitään.
valkoista valkoisella
huomaa kuinka monta eri sävyä siihen värittyy.
Olet uusi suosikki muistoni
ettei pimeys
painaisi hartoitani kasaan.
Haluaisin osata puhua,
kertoa ja näyttää
olevani jotain muuta,
mitä nyt olen.
En ole tarpeesi rohkea,
tarpeeksi kypsä,
tarpeeksi itsenäinen.
Mutta olen liian herkkä,
kirjava väripaletti,
ailahteleva
ja rakastunut.
Kertoisin sen sulle tuhannella tapaa,
jos en tietäisi jo,
että työnnät minut varjoihin.
Sinne, missä en muistuta sinua mistään.
Olen haamuna jokaisessa valokuvassa,
jokaisessa uutisessa
ja jokaisessa runossa jonka luet.
Minä en kuitenkaan
koskaan sopinut sängynlaidallesi,
istumaan ja kuuntelemaan, kuinka soitat
hissimusiikkia.
Juuri nyt
Kateutta, surua, kylmiä väreitä.
Turhautuneet puuskahdukset,
valkoinen katto tuijottaa takaisin
Iltani
Annan itsellenu luvan
itkeä perääsi, huutaa nimeäsi.
Muttei ole toivettakaan,
että kuulisit.
Jatkuvaa valhetta siitä,
kuinka et kuulu siihen,
enkä minä tähän.
Uskot valheeni surullisen helposti.
Anna mulle aikaa kertoa
Hymykuopista heijastuivat yksinäiset illat
ja taivas tuntui itkevän kyyneleitä
farkkutakin olkapäille
Päivä 5
Yhtä harmaata massaa,
ei ainoitakaan tuttuja kasvoja.
Ihan mukavia, muttei yhdestäkään
tarpeeksi.
Haluan sinut valamaan minuun uskoa.
sunnuntai 10. elokuuta 2014
Rakastuin (kesäni pähkinänkuoressa)
Kesä meni ohi silmänräpäyksessä.
Itkua ja naurua. Vuoristorataa.
Rakastuin kirvelevään tupakansavuun kasvoilla.
Rakastuin ihmisiin, joita en ennen tuntenut.
Rakastuin omiin virheisiini.
Rakastuin ystäväni huuliin ja alkoholiin joka sai meidät suutelemaan.
Rakastuin yksinäisiin päiviin ja kesäöihin jolloin Ed Sheeran oli vierelläni.
Rakastuin paahdettuihin vaahtokarkkeihin ja meressä uimiseen.
Rakastuin liian kuumaan säähän ja tuulettimeen.
Rakastuin Porvoon mukulakivikatuihin ja Pieneen Suklaatehtaaseen.
Rakastuin taiteeseen ja Kiasman pimeisiin huoneisiin.
Rakastuin kameraani ja videokuvaustilaan.
Rakastuin tähän kesään.
Haluaisitko
Lasienkeli ostuu asvalltiin.
Siltä minusta nyt tuntuu, valehtelematta.
Haluan, etteivät ne kaikki suudelmat
ole vain unta.
Voitaisiinko leikkiä,
ettei kukaan koskaan itkenyt
tai viiltänyt ranteita auki?
keskiviikko 6. elokuuta 2014
Olet
Olet aamu viiden tupakka,
jota en koskaan polttanut.
Olet satamaan hylätty laiva,
jonka ostaja ei koskaan saapumut paikalle.
Olet pirstaloitunut lasi,
jonka siruja en jaksanut kaivaa kämmenistäni.
Rakastuin sinuun kauan sitten
Rakastuin sinuun,
mutta entä jos et ole sinä enää?
Olet enää vaan raita kädessäni,
ajatus päässäni.
En jaksa istua enää odottamassa,
että joku kaltaisesi tulee. Tai sinä tulet.
Minä katson mielelläni viimevuoteen
ja nauran sille kuka silloin olin.
Olen kasvanut ja olen nyt vihdoin minä.
Et ehkä pidä siitä millanen olen,
mutta ei sinun ole koskaan tarvinnutkaan.
Odottamisesi on virhe,
jonka annoin itseni tehdä.
Nautin ruvista polvissani ja siitä
kuinka mustelmat värittivät käsiäni.
Minä opin kasvamaan sinusta irti.
Toiveita jota en koskaan esittänyt
Tule luokseni aamukahville,
suutele minua ovensuussa
ja kerro tuoneesi maitoa.
Paina minut seinää vasten,
näytä että olen jonkun arvoinen,
en vain monopolissa miljoonansa tienannut: tyhjätasku todellisuudessa.
Napsauta kahvinkeitin päälle
ja nosta minut keittiötasolle suudeltavaksi.
Minä
Mä haluan rakastu itseeni
ennen muita.
Mä haluan löytää itseni,
ennen kuin joku muu löytää mut.
Oon silpuksi revitty lehtimainos,
mutta haluan silti jonkun kiinnostuvan.
Haluan jonkun kokoavan minut.
Ja se joku olen minä itse
tiistai 5. elokuuta 2014
Milloin viimeksi valehtelit
Minä taisin valehdella itselleni,
sinulle ja hänelle.
En minä häntä rakasta,
mutten myöskään sinua.
Sinulla on kaikki
"Mäki tarviin onnea"
Hymyilytti, sillä olet ehkä onnekkain kaikista.
Sinulla on kaikki ja koko maailma.
Näkisit, kuinka minä muiden lailla
katson sinua.
lauantai 2. elokuuta 2014
Me
Tänään melkein vahingossa suutelimme.
Onneksi emme.
Oli mukava nähdä ja kuulla,
ettet enää mieti menneitä.
"Sillä nytten koittaa uusi aika"
Yökävelyt espanpuistossa eivät kuulu tapoihin.