Rakastuin sinuun,
mutta entä jos et ole sinä enää?
Olet enää vaan raita kädessäni,
ajatus päässäni.
En jaksa istua enää odottamassa,
että joku kaltaisesi tulee. Tai sinä tulet.
Minä katson mielelläni viimevuoteen
ja nauran sille kuka silloin olin.
Olen kasvanut ja olen nyt vihdoin minä.
Et ehkä pidä siitä millanen olen,
mutta ei sinun ole koskaan tarvinnutkaan.
Odottamisesi on virhe,
jonka annoin itseni tehdä.
Nautin ruvista polvissani ja siitä
kuinka mustelmat värittivät käsiäni.
Minä opin kasvamaan sinusta irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti