Polvissa on asvaltti-ihottumaa,
hiukset ovat takussa ja poskilta puuttuu terve puna.
Mä olen taas tässä samassa tilanteessa, kirjoittamassa sydänsuruistani huonoja tekstejä,
odottaen että joku lukisi ne läpi.
Kirjoittaisin kauniimpia runoja,
syvällisillä merkityksellä,
mutta kaikki kirjaimet tuntuvat muuttuvan nuolenpääkitjoitukseksi,
jota mä en edes itse osaa.
Sanat ovat merkityksettömiä jono,
jotka saavat minut itkemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti